Julkinen digitalisaatio Suomessa

Digitalisaation ja digitalisoituvan kansantalouden johtaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan myös Suomen valtionhallinnossa. Digitalisaatio, kuten mikä tahansa muutos aiheuttaa kansalliselle päätöksenteolle sekä mahdollisuuksia että uhkia. Muuttuva maailma vaatii päätöksentekijöiltä yhteiskunnan mukauttamista ja kehitystä, jotta digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin pystytään tarttumaan ja esteisiin kompastumiselta vältyttäisiin. Valtioneuvoston (2020) mukaan Suomen tuottavuusloikka julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla voidaan attributoida digitalisaation tuomien mahdollisuuksiin tarttumiselle ja turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiselle. Valtioneuvoston (2020) mukaan käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut on kehitetty määrätietoisella johtamismallilla. Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille.

Johdonmukainen ja tarkoitusperäisesti ohjautuva digitalisaatiostrategia on siis mahdollistanut Suomen mukautumisen muuttuvaan digimaisemaan. Kirjoitin jo aiemmin blogissani eurooppalaisesta digitalisaatiostrategiasta, joka onkin osaltaan vaikuttanut suomalaisen digitalisoitumisstrategian syntyyn ja tukipilareihin. Suomi on perinteisesti noudattanut kuuliaisesti Euroopan Unionin yhteistä näkemystä mikä heijastuukin jälleen kerran suomalaisten päätöstentekomallien kehittymisessä myös digitalisaation saralla.

Kuva täältä.

Suomalaisen valtionhallinnon digitalisaation kärkihankkeita ovat vuonna 2020 julkisten palvelujen digitalisointi, suotuisan kasvuympäristön rakentaminen digitaaliselle liiketoiminnalle, aihepiiriin sitoutuvien säädösten sujuvoittaminen, kokeilukulttuurin käyttöönotto ja julkisen johtamis- ja toimeenpanotavan parantaminen. Omakohtaisesta kokemuksestani ammentaen voin todeta julkisten palvelujen digitalisoinnin olevan hyvässä vauhdissa. Toki on muistettava, että digitalisaatio ei millään muotoa ole uusi asia ja julkisten palvelujen on voitu odottaa digitalisoituvan täysin jo viimeistään vuosituhannen vaihtumisesta asti. Digitalisaatio asettaa muutokseen sopeutuville jatkuvasti uusia haasteita uusien innovaatioiden ja tehokkaampien työvälineiden myötä, joten jatkuva parantaminen on sikäli suuri osa onnistunutta digitalisoitumisstrategiaa. Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen on potentiaalisesti kärkihankkeista tärkein, sillä kukoistava yksityissektori on avain kansantalouden hyvinvointiin ja kansainväliseen kilpailuun vastaamiseen.

Säädösten sujuvoittaminen, eli kansankielellä byrokratian purkaminen ja julkisen johtamistavan parantaminen ovat toki tärkeitä hankkeita, mutta toisaalta käsitteinä naiivin optimistisia ja ympäripyöreitä. Samaisia hankkeita tulisi lisäksi soveltaa kaikkiin valtionhallinnon kehittämiskohtiin. Hankkeet eivät myöskään ole suoraan yhteydessä digitalisoitumiseen. Kokeilukulttuurin käyttöönotto sen sijaan on erityisen tärkeä hanke, sillä kuten Valtioneuvosto (2020) luonnehtii: ”Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen.” Uskalletaan siis yhdessä kokeilla!

 Lähteet

https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/digitalisaatio