Digitalisaation rooli taloustilastoissa

Digitalisaatio on muuttanut taloutta oleellisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Miten se heijastuu kansantalouden keskeisiin tunnuslukuihin? Onko bkt vielä käyttökelpoinen talouden kehityksen mittari? Tilastokeskuksen julkaisema raportti (2017) käsittelee digitalisaation vaikutuksia kansantalouden tilinpidossa ja hintatilastoissa. Raportin laadinnasta ovat vastanneet kyseisten tilastojen asiantuntijat Tilastokeskuksessa. Pureudutaan nyt yhdessä kyseisen raportin käsittelemiin aihepiireihin ja tutkimuksesta vedettyihin johtopäätöksiin.

Raportti lähtee liikkeelle siitä tiedosta, että digitalisaatiolle - kuten monille ilmiöille – ei ole olemassa yksiselitteistä tai vakiintunutta määritelmää, vaan sillä tarkoitetaan tiedon tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa. Käsitteellä voidaan viitata myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen muutosprosessiin, joka johtuu tieto- ja viestintäteknologian kehityksestä. Digitalisaatiolle vaihtoehtoisesti parempi termi olisikin mahdollisesti internet-talous, sillä internet mahdollistaa talouden murroksen. Internetin vallankumousta voidaan perustellusti verrata teollisuuden syntyyn 1800-luvun taitteessa.

Kuva täältä.

Tilastokeskuksen tutkimuksen (2017) mukaan digitalisaatio vaikuttaa talouteen ainakin kolmella tavalla:

1.     1) Fyysiset tuotteet muuttuvat digitaalisiksi palveluiksi alentaen käyttö-, kopiointi-, jakelu- ja kuljetuskustannuksia. Tuotannon rajakustannukset laskevat. Esimerkkeinä ovat CD:t, sanomalehdet ja paperikirjat, jotka korvautuvat sähköisillä versioilla. Teollisuudessa 3D-tulostimet voivat korvata tavaroiden fyysisen kuljettamisen, koska digitaalinen data voidaan lähettää sinne missä tuote kulutetaan ja tulostetaan. Laskevien kustannusten lisäksi fyysisen materian muuttuminen sähköiseksi on ekologisesti kestävämpää.

2.     2) Digitaaliset alustat kasvattavat tehokkuutta ja muuttavat aiemmin paikalliset palvelut kansainvälisiksi, esimerkiksi lentolippujen hankinta verkosta. Ne luovat myös kansainvälisiä markkinapaikkoja työnantajille ja työntekijöille ilman että työvoiman tarvitsee liikkua maasta toiseen. Digitaaliset alustat ovatkin olleet suuressa osassa globalisaation kiihdyttämisessä.

3.     3) Digitalisaatio parantaa perinteisen tuotannon tehokkuutta. Esimerkiksi energiatuotantoa voidaan paremmin sopeuttaa kysyntään, logistiikkaa yksinkertaistaa digijäljittimillä tai kehittämällä teollisia robotteja keinoälyn suuntaan. Ilmiötä voidaan kuvastaa myös blogistani aiemmin tutulla termillä IOT, tai esineiden internet.

Tutkimuksen (2017) mukaan digitalisaatio muuttaa radikaalisti tuotannon toimiala- ja tuoterakennetta. Suurimmat haasteet liittyvät digitalisaation hintavaikutuksiin, jotka heijastuvat bkt:n kasvulukuihin. Bkt:n arvon deflatoinnissa tuottajahintaindeksit ovat tärkeämpiä kuin kuluttajahintaindeksi. Kansantalouden tilastollisten tunnuslukujen analysoinnissa tulee siis jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon muuttunut ja edelleen kehittyvä toimintaympäristö. Huomioitavaa on myös erityisesti tutkimus- ja kehitysinvestointien entistä korkeammassa potentiaalissa, joka ei aina välity numeerisesti. Tutkimuksen huomioita voidaan monelta osalta käyttää apuna myös julkisen sektorin talouspuolen arvioinnissa. Erityisesti sijoittajien tulisikin olla tietoisia digitalisaation muuttamasta arvostuskäsityksestä.

Lähteet

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/digitalisaatio_bkt.pdf