Onko digitalisaatio kehityksen edellytys?
Tervetuloa seuraamaan blogiani. Olen Lyydia Leppälä.
Opiskelen liiketaloutta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.
Digitaalinen liiketoiminta voi olla olemassa olevan tuotteen tai palvelun muuntamista digitaaliseen muotoon. Tästä esimerkkinä yleisellä tasolla vaatekauppojen siirtyminen verkkoon tai cd-levyn digitointi. Liiketoimintamalli pysyi näillä aloilla entisellään ja musiikin tuottamisessa artisti edelleen sävelsi, levy-yhtiö tuotti ja jakeli ja levykauppa möi. Taloushallinnon innovaatioihin voi kuulua erilaiset palkanlaskennan työkalut.
Halusin tuoda esille yhden kiinnostavan innovaation. Valtion talouspuolella on tavoitteena siirtyä sähköiseen kuittiin 2025 mennessä. Pähkinänkuoressa eKuitit eli maksujärjestelmän automatisointi ja sähköiset kuitit toisivat valtiolle kymmenien miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. Varat olisi näin mahdollista allokoida muihin tarpeisiin. Toimintamallit eKuitin implementointiin ovat jo olemassa ja käytännössä haasteena onkin saada kauppiaat käyttämään sitä. 2025 Mennessä tarkoitus on, että eKuitti olisi valtion yhteinen ja pakollinen ratkaisu. Arvioidaan, että valtion säästöjen lisäksi eKuitti säästäisi vuositasolla 800 miljoonaa euroa yritysten työkustannuksissa. (Valtiokonttori.)
Liiketalouden opiskelijana digitalisaatiosta puhuttaessa
lähimpänä sydäntä on taloushallinnossa tapahtuvat muutokset. Uusia ohjelmistoja
ja robotiikkaa kehitetään jatkuvasti ja alan innovaatioita jalostetaan
jatkuvasti toimivammiksi. Yksi vahvimmin säännellyistä liiketoiminnan alueista
on taloushallinto.(Kauppalehti.)
Digitalisaatio ja robotiikan implementaatio yhteisöihin
tuottaa reaaliaikaisempaa, luotettavampaa ja kustannustehokkaampaa alaa. (Most
Digital.)
kuva täältä
Digitalisaation pyörteessä opintojaan suorittavat ovat erinomaisessa
asemassa valmistuessaan, koska korkeakouluissa on suuri painotus erilaisten
sähköisten järjestelmien opetukselle. Monelle aiheesta lukeneelle saattaa
syntyä huoli työpaikkojen supistumisesta. Omaa osaamista kannattaa kehittää
jatkuvasti etenkin teknologian saralla. Vaikka työpaikat eivät supistuisikaan
määrällisesti, tulee uusia työtehtäviä ja nimikkeitä syntymään digitalisaation
myötä. Lähivuosina valmistuvat taloushallinnon ammattilaiset tulevat todennäköisesti
muokkaamaan toimialaa. Perinteinen kirjanpitäjän työ saattaa kadota, mutta sen
tilalle voi tulla nimikkeitä kuten robottimäärittelijä tai datan visualisoija.
Periaatteessa digitaalisen kollegan työtä ei tarvitse edes tarkistaa.
Digitaalinen liiketoiminta voi olla olemassa olevan tuotteen tai palvelun muuntamista digitaaliseen muotoon. Tästä esimerkkinä yleisellä tasolla vaatekauppojen siirtyminen verkkoon tai cd-levyn digitointi. Liiketoimintamalli pysyi näillä aloilla entisellään ja musiikin tuottamisessa artisti edelleen sävelsi, levy-yhtiö tuotti ja jakeli ja levykauppa möi. Taloushallinnon innovaatioihin voi kuulua erilaiset palkanlaskennan työkalut.
kuva täältä
2000- Luvun alussa siirryttiin käyttämään verkkopankkeja,
nyt 20 vuotta myöhemmin mobiilipankilla voi skannata laskun viivakoodin ja
maksaa laskut edelleen kätevämmin. Tilitoimistoissa on havaittavissa
samanlaista omatoimisuuteen kannustavaa kehitystä. Asiakkaat eivät lähetä
kuitteja kirjanpitäjälle, vaan ostolaskut on mahdollista käsitellä sähköisesti
ja tilittää koneoppivaa automaattitiliöintiä hyväksi käyttäen. Tilitoimistojen
on pystyttävä kehittämään palveluntarjontaansa, mikäli kyky kilpailla
markkinoilla on heille tärkeää. (Visma.)
Halusin tuoda esille yhden kiinnostavan innovaation. Valtion talouspuolella on tavoitteena siirtyä sähköiseen kuittiin 2025 mennessä. Pähkinänkuoressa eKuitit eli maksujärjestelmän automatisointi ja sähköiset kuitit toisivat valtiolle kymmenien miljoonien eurojen vuotuiset säästöt. Varat olisi näin mahdollista allokoida muihin tarpeisiin. Toimintamallit eKuitin implementointiin ovat jo olemassa ja käytännössä haasteena onkin saada kauppiaat käyttämään sitä. 2025 Mennessä tarkoitus on, että eKuitti olisi valtion yhteinen ja pakollinen ratkaisu. Arvioidaan, että valtion säästöjen lisäksi eKuitti säästäisi vuositasolla 800 miljoonaa euroa yritysten työkustannuksissa. (Valtiokonttori.)
Lähteet
Kommentit
Lähetä kommentti